Kiitos kaikille!

Maalaisliiton Sanomat

Voit tutustua vaalilehteeni tästä:

Maalaisliiton Sanomat

Ennakkoäänestys 22.-28.3.2023.

Varsinainen äänestyspäivä su 2.4.

Muista käyttää äänioikeuttasi!

 

Susannan vaalikiertue - tulossa

Susannan vaalikiertue - toteutuneet

Vaalityöni on käynnistynyt helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. 

  • klo 12-13 Kolari S-Market
  • klo 14-15 Muonio, S-Market
  • klo 18.30-19.30 Pello, Lampsijärven kylätalo
La 4.3. Kemin markkinat
 

Su 5.3.

  • klo 11-13 Alakorkalon laavu
  • klo 14-16 Naistenpäivän tilaisuus ja vaalipaneeli

Susannan tunnelmia vaalistartista 4.2.2023

Su 5.2. Sodankylässä ja Kemijärvellä.

La 11.2. Rovaniemellä:

  • klo 10-11 K-Market Hessuntori, Ounasrinne
  • klo 11.30-12.30 K-Market Pekantori, Korkalovaara
  • klo 13-14 Sale, Rantavitikka
  • klo 14.30-15.30 K-Supermarket, Saarenkylä
  • klo 16.30-17.30 Citymarket, Saarenkylä
Su 12.2. Torniossa ja Simossa.

Ti 14.2. klo 13.45-16.45 Tervolan ystävänpäiväjuhla

Pe 17.2.

  • klo 15-16 Songan kylätalo
  • klo 17-18 Lehtojärven kylätalo

La 18.2.

  • klo 10-11 Ranua, S-Market
  • klo 12-13 Posio, S-Market
  • klo 15-16 Salla

Su 19.2.

  • klo 11-14 Tornio, laskiaisrieha
  • klo 17-18 Simo

Ti 21.2.

  • klo 13-15 laskiaisrieha vanhalla torilla (Rovaniemi)

To 23.2.

  • klo 17-19 metsäaiheinen tupailta Metsämuseo (Rovaniemi)

Pe 24.2.

  • klo 14 tupailta Auttin kylätalo
  • klo 16 tupailta Jokitorin kahvila, Vanttaus
  • klo 18 tupailta Tennilän kylätalo

La 25.2.

  • klo 11 Kittilä
  • klo 14 Pelkosenniemi
  • klo 16 Savukoski

To 2.3.

  • klo 17-18 Tiainen, Tiaisen kylätalo 

Pe 3.3.

  • klo 12-13 Kolari S-Market
  • klo 14-15 Muonio, S-Market
  • klo 18.30-19.30 Pello, Lampsijärven kylätalo
La 4.3. Kemin markkinat
 

Su 5.3.

  • klo 11-13 Alakorkalon laavu
  • klo 14-16 Naistenpäivän tilaisuus ja vaalipaneeli

Kuntapäättäjillä on huoli kuntien tulevaisuudesta. Susanna Junttila kommentoi asiaa Ylen haastattelussa näin:

"Näissä kunnissa (Kemi ja Rovaniemi), joissa itse olen ollut mukana politiikassa, ei ole jääty piehtaroimaan negatiivisuuteen."

Saako köyhän asiasta puhua?

Aatemaailmaani on kuulunut yhtenä perusperiaatteena heikoimmista huolehtiminen.

 

Aiemmin köyhillä tarkoitettiin ensisijaisesti maaseudun maattomia köyhiä, torppareita ja mäkitupalaisia. Heitä ei yhteiskunnassamme enää ole.

 

Sen sijaan meillä on pienellä eläkkeellä eläviä, yksinhuoltajia, pitkään työttömänä olleita, maahan muuttaneita, opiskelusta ja työstä syrjässä olevia nuoria.

 

Viime aikoina on alettu puhua myös työssä käyvien köyhyydestä. Pienellä palkalla on hankittava elämän perustarpeet, vaikka kaikki kallistuu.

Joskus kuulee, ettei saisi puhua köyhistä ja köyhyydestä. Pelätään, että sana leimaa. Onko kyse siitä, että sanoja kaunistelemalla yritetään hävittää asia omasta kokemusmaailmasta ja ajatuksista? Poissa mielestä, pois ajatuksista?

 

Arvot ohjaavat ajatuksiamme ja toimintaamme. Osa arvoistamme voidaan helposti tunnistaa, esimerkiksi arvostamme rehellisyyttä ja tavoittelemme rakkautta. Osa arvoistamme on tiedostamattomia, vähitellen kietoutuneet osaksi meitä ja yhteiskuntaamme. Talouden ja teknologian korostaminen on tuonut mukanaan keskustelun kovista arvoista, jolloin köyhyys ja syrjäytyneisyys nähdään ihmisten omaksi syyksi. Tämä taas johtaa välinpitämättömyyden lisääntymiseen vähäosaisia kohtaan.

 

Heikoimmassa asemassa olevien tilanne on riippuvainen yleisistä asenteista, laeista, palveluista ja päätöksenteosta. Jos paniikkioireista kärsivä nuori ei saa tukea ja oikeaa hoitoa, hän ei pysty opiskelemaan jää syrjään myös kaveripiiristä. Jos vanhemman työpaikka katoaa alta eikä paikkakunnalla ole työpaikkoja, jää huonoon asemaan koko perhe.

 

Heikompiosaisista huolehtiminen on hyvinvointivaltion perusta.

 

On usein sanottu, että yhteiskuntaa kuvaa parhaiten se, miten se huolehtii heikoimmistaan. Heidän asiansa tulee olla meidän asiamme – työllisyyden hoidossa, koulutuksessa, työmarkkinapöydissä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, asuntopolitiikassa. Köyhän asiasta huolehtiminen on tärkeää edelleen myös 2020-luvulla.

Olen sitä mieltä, että

Kolarin Aalistunturin hakkuualueella ei ole suojaluarvoa. Asia on selvitetty tarkoin ennen hakkuiden aloittamista.

Ymmärrän, jos paikalliset olisivat huolissaan tuttujen marjametsien tai metsästysmaidensa hakkuista, mutta eivät he ole. Muualta tulleet ovat neuvomassa, kuinka Lapin metsät pitäisi museoida. Emmehän mekään riennä Helsinkiin tai Tampereelle kieltämään puiden kaatamista.

Kirjoitin aiheesta Lapin lehtiin metsänhoitaja Jukka Aulan kanssa.

Voit lukea kirjoituksen tästä linkistä.

 

Järkivihreä luontosuhde

Harrastan kaikenlaista urheilua rullaluistelusta uintiin ja lenkkeilyyn. Kesäisin käyn kalastamassa ja talvella pilkkimässä.  Nautin mökkeilystä tuntureiden kupeessa Enontekiöllä ja vaeltamisesta.

Suomalainen luonto on rikkautemme ja ihmisten hyvinvoinnin lähde. Keskustanvihreä suhtautuminen luontoon tunnistaa sen itseisarvon ja rajat, mutta myös kestävän luonnonvarojen hyödyntämisen ravinnon, energian, matkailun ja teollisuuden perustana. Jokaisella on oikeus lähiluontoon, myös kaupungeissa.